Tänään kävin neuvolassa rutiini käynnillä. Painoin 81.6 kg, joten tähän mennessä kiloja on kertynyt 16 kg koko raskaudelta. :) Ei lannistuta siskot, kyllä ne kilot sitten ajan kanssa pois saa, ja pääasia on, että itse on tyytyväinen itseensä, edes jollakin tavalla. :)
Ensimmäistä kertaa minulla oli se oma neuvolatäti nyt ja hän oli niin mukava ! Jopa minun verenpaineeni olivat 132/86 eli todellakin alhaisimpia verrattuna edellisten tätien aikana otettuihin mittauksiin. mm lukemia oli silloin (162/106).
Täytyy kyllä kehua ja olla ylpeä, että kerrankin sai lähteä neuvolasta hymyssä suin ja mukava oli kuulla, että tämä sama täti on sitten myöskin lapsen kanssa tekemisessä.Sf-mitta oli 30 ja tyttären sydämensykkeet löivät 140-150 väliltä. :)
Hb oli 124 ja ensimmäisellä kerralla kun se on mitattu se on ollut 125, eli ei ole laskenut huimia lukemia ja todennäköistä on, ettei minun tarvitse syödä rautaa ollenkaan raskauden aikana. :)
Kysyin neuvolassa siitä, että järjestetäänkö/onko mahdollista päästä synnytyslaitokselle tutustumaan, mutta valitettavasti näitä mahdollisuuksia ei Oulussa enään ole, koska kätilöillä ei yksinkertaisesti riitä aikaa esittelemään. Meillä olisi mahdollisuus osallistua synnytysvalmennukseen, mutta olemme miehen kanssa tästä asiasta jo aiemmin keskustelleet, ettei meitä haluta tähän osallistua. Kysyin neuvolassa sitten myös, että mitä muita mahdollisuuksia on ja hän ehdotti, että hän pystyy itse järjestämään minulle ja miehelleni sellaisen pienehkön "info tilaisuuden" siitä, että miten toimitaan kun synnytys alkaa/ mihin otetaan yhteyttä ja tällöin voimme keskustella myöskin toiveista, joita meillä olisi synnytystä varten. :)
Mun mielestä toi on hyvä ja miehenikin varmasti arvostaa sitä, ettei kaikkea tarvi kirjoista lukea ja, että saa muidenkin näkökulmaa esille kuin vain minun ja neuvolakirjojen. Lisäksi tää voi konkretisoida miehelleni tätä asiaa, että synnytys todellakin lähenee.
Kun siirrytään seuraavaan puheeseen, niin aijon kertoa teille seuraavanlaisen asian. Mieheni on käyttäytynyt viimeiset pari-kolme viikkoa siten, että kaljahammasta kolottaa jne, ja ymmärsinkin asian ja sanoin aikaisimpina viikkoina että mene vain, ettei minua haittaa, että baarissa istut. Siellä hän on istuskellut parit-kolmet perjantai illat ja viime viikonlopulla meillä tuli pienenlaista kränää tästä asiasta, koska yhtäkkiä huomasin vaan, että laskettuaika lähenee ja pitäisi keretä ostaa vielä mm. itkuhälyttimet ja muita pieniä askareita vauvalle ja ei kovin rahat säästy jos toinen vain kuluttaa rahat baarissa.
Keskustelimme mieheni kanssa pitkän tovin asiasta ja, vaikka kerroin oman kannan tähän juomisasiaan niin silti hän viime perjantaina niille teille lähti. Lauantai päivä sekä ilta meni asiaa selvitellessä, ja mieheni kertoi, että "hän juo vielä kun kerkeää juoda." En tiedä mistä ihmeestä hän on saanut sellaisen kuvan, että juominen on loppu kokonaan kun lapsi syntyy? Joo tietenkin juominen vähenee lapsen synnyttyä, mutta kyllä kai mies voi mennä baariin vaikka lapsi onkin syntynyt? Itsellänihän ei ole minkäänlaista vetovoimaa mennä edes baariin.
Loppujen lopuksi yhteenvetona oli se, että miehelleni on tullut ns. " kriisi", koska hän on huomannut sen, että laskettuaika lähenee ja kohta pitäisi ottaa vastuu muustakin asiasta kuin itsestä. Lisäksi mieheni sanoi, että hän on saanut kaikilta kavereiltaan negatiivisia kuvauksia lapsista, että aika ei riitä mihinkään ja, että yöt ovat aina unettomia. On jotenkin niin turhautunut olo siitä, että kaikki joilla on lapsia suurinpiirtein pelottelevat tulevaa isää siitä miten kamalaa on kun lapsi on tullut perheeseen.
Onneksi asia selvesi, että miksi juominen oli yhtäkkiä niin "tärkeää." Onneksi myös mieheni ymmärsi tilanteen, että ei se elämä siihen lopu, ihmiset vain kuvittavat erinvärisiä kuvia joita paisutellaan liikaa. Kohtahan kukaan ei halua isäksi, jos noin pelotellaan.
Huhhuh. Ja kun mun joku kaveri tulee raskaaksi, niin en todellakaan pelottele häntä äitiydestä. Tietenkin faktoja voi kertoa, mutta uskon, että eiköhän ne negatiiviset asiat tule itse huomaamaan? Miksi niistä pitää puhua koko ajan? Itse ainakin pyrin puhumaan positiiviseen sävyyn ja kunnioittamaan toisen mielipiteitä asioista.
Ps. Muutamme perjantaina omaan kotiin. <3
Tässäpäs massukuva 32+4. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti