39+3

Viikonlopun aikana unohdin käydä tänne kirjoittelemassa, mutta ehjänä täällä ollaan edelleen ! Viime yönä alkoi kovat supistukset, muutenkin oli hirveen kiristävä ja öklöttävä olo ja liikuskelin hieman meidän kämpillä ja menin takaisin sänkyyn, ja jossakin vaiheessa olin vienyt kamerankin laitoslaukkuun yön aikana, mutta sitten mä olin vaan nukahtanut ja heräsin aamulla niin kuin ei olisi ollut yhtään tuskainen yö ! Vaikka todellakin oli.

Mulla oli eilen niin varma olo yöllä, että nyt se lähtö tulee, mutta uni vei voiton. Hyvä tietenkin vaan, että tulee nuita supistuksia ja niin edelleen, mutta kyllä se alkaa jo raastamaan Marcustakin kun joka yö mun suusta tulee "nyt se lähtö tulee ja sitten taas tyytyväisenä, että mikäs tässä.." :---D

M:kin oli lyönyt kaverinsa kanssa käet yhteen, että viikonlopulla juhlistetaan varpajaisia, että kyllä se sieltä syntyy !Tässähän alkaa tuntemaan itsensä niin odotetuksi... että jooo. :) Tuttavat/kaverit kyselee, että no onko ollu merkkejä? Oot vieläkin ehjänä? "Mää jo aattelin, että olit lähteny synnyttää ku ei ollu autua pihassa eikä valoja päällä." Tällaista on siis odottavan loppuaika. Itsekin lasta odottaa täydellä mielellä ja voi olla aina varmana, että ei todellakaan odota vauvaan yksin taikka pelkästään miehensä kanssa, vaan kyllä sitä odottaa kymmenen muutakin päätä. :)Ja olkaamme tästä iloisia. <3

Nyt siis olisi NELJÄ päivää laskettuuun.. (Loppujen lopuksi tuoki on vain päivämäärä, kyllä meidän neiti sitten tietää milloin se tuolta kopista haluaa tulla katsomaan tätä oikeeta maailmaa:)))) Uskomatonta, että kohta mä synnytän. Kohta meillä on vauva ja aluksi tuntui, että kaikki tämä on vielä jossain kaukana, että pitää odottaa vielä monta kuukautta, mutta nyt se on vain päivien- viikkojen päässä ! <3