rv 37+2 ja neuvolakäynti

Niin kuin otsikossa tulikin jo ilmi, niin kävin perjantaina neuvolassa.
Tällöin viikkoja oli tasan 37. Meillä on alkanut olemaan nyt viikon välein käynnit, eli loppu puolella raskautta ollaan. Eikä kyllä vieläkään tunnu niin tuskaiselta mitä kuvittelin alkuraskaudessa, että näillä viikoilla puuskuttaisin jo. :)

Menimme mieheni kanssa neuvolaan, koska oltiin sovittu sen meidän oman neuvolatädin kanssa, että hän kertoo synnytyksestä ja muutenkin poristaan niitä näitä, koska emme perhevalmennukseen halunneet osallistua.

Paino: 84.7
Painon muutos/viikko: +1.4 kg.
Turvotus: +
Rr: 144/98
U-prot:-
U-Gluk:-
Kohdunpohjan korkeus: 30
Tarjonta: RT
Sydämensyke: +
Liikkeet: +

Mulla oli nyt ensimmäistä kertaa turvotusta, ja neuvolassakin meinas, että sen takia noin suuri painonmuutos viikon aikana, koska sitä nestettä on alkanut kerääntyä elimistöön. Oon kyllä yrittäny juoda paljon vettä, mutta ei taida mulle juurikaan olla vaikutusta. =D

Verenpaineet oli taas kerran nuinkin korkeat, mullahan on jokin kammo, että kotona lukemat on niin hyviä, mutta neuvolaan mentäessä ne pamahtavat noinkin korkealle. Muita kohtalon tovereita?

Kohdunpohjankorkeus oli tipahtanut 32:sta 30:neen, mutta ei meinaa mitenkään sitä, että kasvu olisi pysähtynyt, vaan meidän masu on laskeutunut. :)

Jäi hirveen positiivinen kuva tästä neuvolakäynnistä ja samoiten myös mieheni tykästyi käyntiin. Saimme paljon lappusia, ja ne oli ihan erejä mitä alkuraskaudessa (tietenkin). Sain imetyksestä kertovan vihkosen ja kun luin sitä, niin siinä oli tosi hyvin selitetty tärkeitä asioita. Suosittelen kysymään neuvolasta lappusia, koska niillä on niitä niin paljon, että saavat luvan myöskin antaa, vaikka onhan nettikin tietoa täynnä, mutta itse ainakin tykkään iltaisin lukea samalla sängyssä. :)

Lopuksi suoritettiin myöskin ultraus, koska lääkäri kirjoitti viime kerralla, että varmistaa lapsen asento. Ja siellähän se oli just niin kuin pitääkin !( Johtui varmaan myöskin siitä, että lääkäri sen kirjoitti, vaikka pää tuntui kädelläkin olevan paikoillaan, mutta kun sanoin, että niitä potkuja tuntuu täällä ja täällä.. niin näimmepähän lapsen vielä viimeistä kertaa ultralla.):D

Oli myös pakko kysyä, että näkyykö kumpi siellä on. Niin meidän neuvolatätikin vaan tokas, että ettekö oo kysyny? Niin oltiin, että joo, mutta pitäis saaha varmistusta. Niin tyttöähän sitä sanottiin, joten en ole turhaan sitä vaaleanpunaista sitten ostanut. :D

Ps. mä kyllä kirjoitan tänne vielä ja (paljon) ennen kuin synnytän, mutta nyt mun täytyy lähteä siwaan ostamaan kinkkusuikaleita, koska tänään mä teen sunnuntailökö ruokaa eli kinkkukiusausta !=)

Lopuksi vielä masukuvia, jotka äsken räpsäsin !

Niin ja jos joku ei jaksa tiirailla montako kiloa olen raskauden aikana saanut, niin yhteensä kiloja on tullut noin.20 kg. Huomatkaa kuinka keskittyneenä otetaan peilin kautta kuvaa. Ja raskausarvet mulla on tullu toiseen jalkaan, jos oikein tiiraa niin sen voi ehkä nähdä tuosta kuvastakin. Ja meillä ei oo napa kääntynyt, oon ihan harmissani, ois ihanaa jos se pullottais. :)

Neuvolakäynti sekä miehen ajatukset

Heippa ! Nyt on viikkoja 32+4. Me olemme voineet vallan mainiosti. Tyttö on vilkkaimmillaan mahassa öisin ja nyt ne yöpissa ramppaamiset on alkanut täälläkin päässä. Hehe. :D

Tänään kävin neuvolassa rutiini käynnillä. Painoin 81.6 kg, joten tähän mennessä kiloja on kertynyt 16 kg koko raskaudelta. :) Ei lannistuta siskot, kyllä ne kilot sitten ajan kanssa pois saa, ja pääasia on, että itse on tyytyväinen itseensä, edes jollakin tavalla. :)

Ensimmäistä kertaa minulla oli se oma neuvolatäti nyt ja hän oli niin mukava ! Jopa minun verenpaineeni olivat 132/86 eli todellakin alhaisimpia verrattuna edellisten tätien aikana otettuihin mittauksiin. mm lukemia oli silloin (162/106).

Täytyy kyllä kehua ja olla ylpeä, että kerrankin sai lähteä neuvolasta hymyssä suin ja mukava oli kuulla, että tämä sama täti on sitten myöskin lapsen kanssa tekemisessä.Sf-mitta oli 30 ja tyttären sydämensykkeet löivät 140-150 väliltä. :)

Hb oli 124 ja ensimmäisellä kerralla kun se on mitattu se on ollut 125, eli ei ole laskenut huimia lukemia ja todennäköistä on, ettei minun tarvitse syödä rautaa ollenkaan raskauden aikana. :)

Kysyin neuvolassa siitä, että järjestetäänkö/onko mahdollista päästä synnytyslaitokselle tutustumaan, mutta valitettavasti näitä mahdollisuuksia ei Oulussa enään ole, koska kätilöillä ei yksinkertaisesti riitä aikaa esittelemään. Meillä olisi mahdollisuus osallistua synnytysvalmennukseen, mutta olemme miehen kanssa tästä asiasta jo aiemmin keskustelleet, ettei meitä haluta tähän osallistua. Kysyin neuvolassa sitten myös, että mitä muita mahdollisuuksia on ja hän ehdotti, että hän pystyy itse järjestämään minulle ja miehelleni sellaisen pienehkön "info tilaisuuden" siitä, että miten toimitaan kun synnytys alkaa/ mihin otetaan yhteyttä ja tällöin voimme keskustella myöskin toiveista, joita meillä olisi synnytystä varten. :)

Mun mielestä toi on hyvä ja miehenikin varmasti arvostaa sitä, ettei kaikkea tarvi kirjoista lukea ja, että saa muidenkin näkökulmaa esille kuin vain minun ja neuvolakirjojen.  Lisäksi tää voi konkretisoida miehelleni tätä asiaa, että synnytys todellakin lähenee.

Kun siirrytään seuraavaan puheeseen, niin aijon kertoa teille seuraavanlaisen asian. Mieheni on käyttäytynyt viimeiset pari-kolme viikkoa siten, että kaljahammasta kolottaa jne, ja ymmärsinkin asian ja sanoin aikaisimpina viikkoina että mene vain, ettei minua haittaa, että baarissa istut. Siellä hän on istuskellut parit-kolmet perjantai illat ja viime viikonlopulla meillä tuli pienenlaista kränää tästä asiasta, koska yhtäkkiä huomasin vaan, että laskettuaika lähenee ja pitäisi keretä ostaa vielä mm. itkuhälyttimet ja muita pieniä askareita vauvalle ja ei kovin rahat säästy jos toinen vain kuluttaa rahat baarissa.

Keskustelimme mieheni kanssa pitkän tovin asiasta ja, vaikka kerroin oman kannan tähän juomisasiaan niin silti hän viime perjantaina niille teille lähti. Lauantai päivä sekä ilta meni asiaa selvitellessä, ja mieheni kertoi, että "hän juo vielä kun kerkeää juoda." En tiedä mistä ihmeestä hän on saanut sellaisen kuvan, että juominen on loppu kokonaan kun lapsi syntyy? Joo tietenkin juominen vähenee lapsen synnyttyä, mutta kyllä kai mies voi mennä baariin vaikka lapsi onkin syntynyt? Itsellänihän ei ole minkäänlaista vetovoimaa mennä edes baariin.

Loppujen lopuksi yhteenvetona oli se, että miehelleni on tullut ns. " kriisi", koska hän on huomannut sen, että laskettuaika lähenee ja kohta pitäisi ottaa vastuu muustakin asiasta kuin itsestä. Lisäksi mieheni sanoi, että hän on saanut kaikilta kavereiltaan negatiivisia kuvauksia lapsista, että aika ei riitä mihinkään ja, että yöt ovat aina unettomia. On jotenkin niin turhautunut olo siitä, että kaikki joilla on lapsia suurinpiirtein pelottelevat tulevaa isää siitä miten kamalaa on kun lapsi on tullut perheeseen.

Onneksi asia selvesi, että miksi juominen oli yhtäkkiä niin "tärkeää." Onneksi myös mieheni ymmärsi tilanteen, että ei se elämä siihen lopu, ihmiset vain kuvittavat erinvärisiä kuvia joita paisutellaan liikaa. Kohtahan kukaan ei halua isäksi, jos noin pelotellaan.

Huhhuh. Ja kun mun joku kaveri tulee raskaaksi, niin en todellakaan pelottele häntä äitiydestä. Tietenkin faktoja voi kertoa, mutta uskon, että eiköhän ne negatiiviset asiat tule itse huomaamaan? Miksi niistä pitää puhua koko ajan? Itse ainakin pyrin puhumaan positiiviseen sävyyn ja kunnioittamaan toisen mielipiteitä asioista.

Ps. Muutamme perjantaina omaan kotiin. <3

                                                       Tässäpäs massukuva 32+4. :)

kultaakin rikkaampana

Heissan ! Ihanaa kun ilmat on kylmemmät, kuin aikaisemmin. Hehe, uskon, että ne jotka ovat viimeisillään ovat samaa mieltä kanssani, vaikka eihän mulla nyt raskauden puolesta vielä niin tukalat oltavat olekaan, mutta työn teko onnistuu paremmin ilman älytöntä kuumuutta. :--)

Mulla on teille parikin asiaa, joista haluan puhua. Eilen tapahtui jotain niin ihanaa, ja nyt tämä ihanuus on toistunut myös tänään ja tulee varmasti jatkumaankin. Huomasin nimittäin mieheni kanssa kun makasimme sohvalla, että vauvan potkut näkyy mahalta.(viikkoja nyt 25+3) Voi että oon onnellinen, koska aiemmin kirjoittelin sitä, että vauvan liikkeet olisi heikentyneet niin ettei aina etes huomaa hänen liikkuvan, mutta nyt kun potkut näkyvät, niin olo on paljon turvallisempi itsellä. Ja onhan se ihanaa, kun joku muistuttaa näkymisellään, että äiti täällä mä oon. <3

Meidän yhdistelmävaunutkin saapui eilen postissa ja nekin sitten laitettiin kasaan, jotta nähtiin, että onhan ne itseä mielyttävät ja kyllä ne on ! Nää on just kuin meille luotu. Ei oo liian värikästä, mutta ei oo täysin mustakaan. :)

Massulista laiteltiin vähän taas kuvaa. Tää on ihan tuore kuva, just äskön sen räpsäsin. :D Onhan tuota muotoa hieman tullut, mutta kun olen tutkailut itseäni sekä tuttavien kanssa jutellut, niin oikeastaan niitä kiloja ei huomaa muualta kuin mahasta ja hieman takapuolelle tullut myös.Yleensä mulla on tosi ihana olo mahan kanssa, mutta joskus tulee sitten niitä hetkiä, kun tuntee itsensä jotenkin "epäviehättäväksi."

Uskon, että monet ajattelevat blogia lukiessani, että " herran jumala miten sillä on jo nyt päälle 10kg tullut painoa", mutta ruokavalioni on ollut samana kuin aiemmin raskauttakin, etten ole alkanut syömään mitään herkkuja sen enempää kuin aiemminkaan ja pääasiassa en ole kyllä laittanut yhtään ruokailuihin mukaan enempää kasviksiakaan. En halua stressata kiloista, koska tiedän, että kyllä ne sitten saa myös pois jossakin vaiheessa. Mulla ei siis ole tarkoitus alkaa heti pääkolmantena jalkana juoksemaan, jotta ne kilot tippuis, vaan varmaan sen parin kuukauden jälkeen niille kiloille voi alkaakin tekemään kuntoilun parissa jotakin, mutta kyllähän imetyskin jonkun verran painoa pudottaa. :--) Tällaista tässä, toivottavasti jaksatte mun läärätyksiä. Mä ainakin tykkään kun lukijoitakin on nykyään enemmän ! <3