Mä ajattelin kirjoittaa teille itsestäni, tukiverkostostani, miehestäni sekä muista ajatuksistani. Mietin, että millä tavalla se olisi teille selkeää luettavaa ja samalla voisitte poimia sieltä kysymyksiä omiin raskaus blogeihin. :)
Myöhemmin tarkoitukseni olisi myös, että kirjoitan teille synnytykseen valmistautumisesta ja muitakin siihen liittyviä ajatuksia.
Tästä se totuuksien kertominen nyt sitten alkaa..
(En kyllä koskaan olekaan valehdellut blogiin.)Teille mä oon rehellinen suomalainen tuleva äiti ! :)
Minkälaisena ihmisenä näen itseni?- Olen sellainen tyyppi joka omistaa punaiset hiukset, tuo omia mielipiteitä esille, yritän ymmärtää ihmisiä laajalla käsitteellä, mutta toisinaan en voi ymmärtää tippaakaan ketään. Olen aika positiivinen ihminen, mutta silloin kun asiat kaatuu päälle niin ne silloin myös kaatuu. Olen hyvä liioittelemaan tietyissä tilanteissa, mutta liikaa ei tietenkään saa ja koskaan liioitteleminen ei ole mistään "pahasta" asiasta kertovaa. Tänne blogiin yritän tuoda itseäni esille juuri sellaisena kuin olen, jotta pääsisitte "elämään" minun elämää.
Miksi äitiyshaave tuli aikaisin?- Niin eihän oikeaa aikaa voi määritellä, että milloin olisi hyvä hetki tulla äidiksi, mutta katsoin elämäntilanteeni hyväksi ja sellaiseksi, että lapsi pystyisi myös kasvamaan meidän kanssamme. Jos en olisi ollut vakinaisessa parisuhteessa melkein kolmea vuotta ja en tuntisi kunnolla miestäni, niin ei minulla varmaan sitten olisi ollut edes niin palavaa rakkautta äidiksi tulemisen kanssa. Lisäksi tähän haaveeseen on voinut vaikuttaa se, että äitini on tehnyt lapset nuorina ja niin ovat myös muut sisarukseni. (Paitsi vanhin siskoni on poikkeus, joka teki lapsen 30-vuotiaana.)
Mitä mielipiteitä teiniäitiys herättää minussa?- En tykkää sanasta teiniäitiys, koska vanhemmat ihmiset ajattelevat tästä sanasta, että vahinko lapsi ja niin edespäin.(mikä ei todellakaan pietä paikkaansa monenkaan kohalla.) Sama rata jatkuu. Jotenkin mua ihmetyttää miksi lestadiolaisilla on suotavaa tulla äidiksi nuorena, mutta ei uskovaista katsotaan joskus hyvinkin paheksuttavasti? Äitiys on kaunista. Oli se nuorta taikka vanhaa, niin silti se on aina niin arvokkaan näköistä ja mikä kunnia olla vielä itse tulevaisuudessa äiti !
Minkälainen on tukiverkostoni?Siihen kuuluu mieheni, oma äitini/isäni, sisarukset(3kpl), sekä kolme hyvää ystävää. Kaksi hyvää ystävää asuu samalla paikkakunnalla ja joiden kanssa olen melkein päivittäin tekemisissä ja kolmas hyvä ystävää asuu Belgiassa ja tulee 2013 tammikuussa ehkä Helsinkiin opiskelemaan. Sitten tietenkin on niitä ystäviä, kavereita ja niitä tuttavia, mutta en jotenkaan laske niitä ympärilleni tukiverkostossa.
Minkälaisena kuvailen mieheni? Hän on sellainen nahkatakkinen mies. Hehe. Hän on ollut neljä vuotta työttömänä (ikää häneltä löytyy 21- vuotta.) Nyt syksynä hän pääsi opiskelemaan. Hän on reipastunut raskauteni myötä todella paljon. Mieheni on rauhallinen, luotettava, humoristinen omalla tavallaan, horoskoopiltaan hän on neitsyt. Kun mieheni on vihainen/suuttunut, hän on "sanavalmis", hänen ei tarvitse paljoa sanoa, niin olen heti itku kurkussa, siis todellakin pakko sanoa, että siinä vasta kyky. Mieheni on kaikkea sitä mitä joskus etsinkin( ruskeat silmätkin löytyy.)=D
Raskausarvet?- Ei ainakaan vielä löydy täältä päin. Raskausarvet ei mun mielestä olisi paha asia ollenkaan, en ole rasvaillut ihoani saati tehnyt muutakaan, mutta tällä hetkellä niitä ei löydy. :) (tätä kysymystä on saanut kuulla sukulaisilta.)
Seksuaalisuus?-Oon ollut se tavallinen skorpioni. Eli seksi ei ole vähentynyt raskauden myötä. Alkuraskaudessa oli tietenkin ymmällään ja mietti, että siellä se sisällä on, että voikohan sitä.. mutta vaikka tätä massua löytyykin niin ei sitä enää 19-20 viikoilla miettinyt, kun oli saanut taottua päähän, että ei se vauvaan satu ja, että se on ihan luonnollista harrastaa seksiä samanlailla kuin ennenkin.
Paino?-Kiloja on tullut. Alkupaino oli 65kg, tällä hetkellä 81,6 kg. Kuvitelkaa, eikä mua masenna yhtään, että niitä on tullut? En ole säästellyt syömisiäni ja voin sanoa rehellisesti, että herkut on maistunu ! Voiko olla ihanempaa tunnetta ku, että laittaa hyviä ruokia suuhun ja voi vaan aatella että syöminen on ihanaa. Heh. Toki uskon, että painon pudottaminen voi alkaa stressata kun vauva on syntynyt, mutta sitten voin palata näihin mun kirjoituksiin, että täällä mä oon vaan hehkuttanut ruoasta ja, että kuinka ihanaa on syödä. Toki mulla on tavoitteena päästä normaaliin painooni, mutta sillä ei ole vielä mitään kiirettä, joten ei stressata painosta lukijani !
Laskettuaika?-19.10.2012. Mieheni on sanonut, että lapsi syntyy 18.10, koska hänen oma syntymäpäivänsä on 17.9 ja minun syntymäpäivänä 19.11 niin tämä lapsi syntyy noiden välissä olevana päivänä. Heh. Minulle ihanin ajankohta olisi, että lapsi syntyisi silloin kun isälläkin on syysloma koulusta. Eli 19.10 perjantaina isän loma alkaa ja se loppuu 28.lokakuuta. Tuohon aikaväliin se olisi paras, mutta saapas nähdä, että milloin se niin sanottu h-hetki koittaa. :)
Kirjoittelen myöhemmin lisää arvoisat lukijani,, tässä teille alkumateriaalia.. :)
